Vierasperäiset eläin- ja kasvilajit
Mitä tarkoitetaan vieraslajilla?
Ihmisen mukana levinneitä lajeja kutsutaan vieraslajeiksi. Yleensä vieraslajit eivät selviydy uudessa elinympäristössään, mutta joskus vieraslajit kuitenkin menestyvät ja muodostavat lisääntyvän kannan. Lajien levittäminen voi tapahtua tahallisesti, mutta myös tahattomasti. Tietyissä tapauksissa vieraslaji voi menestyä erityisen hyvin ja siitä voi muodostua uhka sen aiheuttaessa vahinkoa esimerkiksi alkuperäisille lajeille, ekosysteemeille, maa- ja metsätaloudelle tai muille elinkeinoille. Ne voivat myös aiheuttaa taloudellista haittaa esimerkiksi heikentämällä ihmisten, eläinten tai kasvien terveyttä tai alentamalla kiinteistöjen arvoa.
Vieraslajeja ei saa levittää!
Luonnonsuojelulaki (43§) kieltää vierasperäisten lajien levittämisen luontoon, jos on olemassa vaara, että niistä voi syntyä pysyvä kanta.
Joitakin erityisen haitallisia vieraslajeja:
Jättiputket Heracleum persicum, H. mantegazzianum, H. sosnowskyi
Jättiputket leviävät voimakkaasti ja voivat aiheuttaa terveydellisiä haittoja, kuten ihmisen iholla vakavia palovamman kaltaisia, hitaasti parantuvia iho-oireita yhdessä UV-säteilyn kanssa. Jättiputket voivat nopeasti muodostaa laajoja ja tiheitä kasvustoja, jotka tukahduttavat kaiken muun kasvillisuuden. Tämän vuoksi olisi erityisen tärkeää aloittaa torjunta mahdollisimman pian.
Jättipalsami Impatiens glandulifera
Jättipalsami leviää voimakkaasti ja valloittaa kasvualaa alkuperäiseltä kasvistolta.Jättipalsamin torjuntaohjeita
Kurtturuusu Rosa rugosa
Kurtturuusu muodostaa laajoja kasvustoja jotka uhkaavat alkuperäistä kasvillisuutta. Laji on erityisen suuri uhka hiekkarantojen alkuperäiskasveille ja niistä riippuvaisille hyönteislajeille.
Rapurutto Aphanomyces astaci (As, Ps1)
Rapurutto uhkaa jokirapukantojen säilymistä Suomessa.
Espanjansiruetana Arion lusitanicus
Espanjansiruetana on voimakkaasti leviävä tuholainen. Erityisen suurta vahinkoa se aiheuttaa viljely- ja puutarhakasveille. Ihmiselle laji aiheuttaa merkittävää taloudellista haittaa.
Minkki Neovison (Mustela) vison
Minkki saalistaa ja kilpailee alkuperäisten lajien kanssa ja on osasyyllinen vesikon häviämiseen Suomesta ja suuresta osasta Eurooppaa. Saaristossa minkki heikentää erityisesti vesilintujen ja sammakkoeläinten kantoja.