lukuhetki

Etusivu :: Palvelut :: Koulutuspalvelut :: Kehittämistoiminta

Kehittämistoiminta

Vuoden 2008 alussa yhdistettiin Sipoossa kaksi hyvinkin erilaista ja itsenäistä koulutoimea (ruotsinkielinen koulutoimi ja suomenkielinen koulutoimi) yhdeksi opetustoimeksi. Organisaatiouudistuksen myötä Sipooseen syntyi Koulutuspalvelut –tulosyksikkö, joka toimii kaksikielisesti. Tämä on osaltaan tuonut kehittämistoimintaan oman mausteensa ja haasteensa.

Opetustoimen fokuksessa on viime vuosina ollut kokonaisvaltainen kehittämistyö. Sipoon opetustoimeen on muodostettu operatiiviselle tasolle pysyväisluonteinen, kaikkien tiedossa oleva yli kielirajojen toimiva toimintaympäristö. Opetustoimen ohjausryhmä koordinoi opetustoimen operatiivista toimintaa. Ohjausryhmään kuuluvat opetusjohtaja (Koulutuspalvelut –tulosyksikön päällikkö), ruotsinkielinen opetusjohtaja sekä rehtori-, opettaja- ja oppilashuollon edustus. Lisäksi toimii laajennettu ohjausryhmä, johon edellä mainitun kokoonpanon lisäksi kuuluvat kunnan johtava lääkäri, sosiaalitoimen päällikkö, päivähoidon päällikkö sekä koulutusjaostojen puheenjohtajat. Neljä pysyvää kehittämisryhmää toimii vakituisesti yli kielirajojen.

Kehittämistoiminnan painopisteet

Kehittämistoiminnan lähtötilanne
  • Tulevaisuuden palveluverkko ja –tuotanto rakennetaan laadukkaasti niin pedagogisesti kuin rakenteellisestikin
  • Puolustamisen sijaan katsotaan eteenpäin ja rakennetaan koko sivistysosaston palveluverkko siten, että toimintaedellytykset turvataan, varmistetaan ja kehitetään suomenkielisten että ruotsinkielisten palveluiden osalta.
  • Yhteistyötä kieliryhmien välillä vahvistetaan siten, että synergiaetu rakenteellisissa ratkaisuissa on tärkeä ja oleellinen lähtökohta.
  • Pedagogisesti yhteistyötä syvennetään siten, että ammatillinen yhteistyö on luonnollinen osa Sipoon Koulutuspalveluiden jokapäiväistä toimintaa.
  • Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus rakentaa Sipoosta vahva osaamiskunta, jossa on hyödynnetty molempien kieliryhmien vahvuudet osana yhteistä, vahvaa toimintakulttuuria, joka takaa kaikille sipoolaisille lapsille ja nuorille äidinkielistä riippumatta laadukkaat ja samanarvoiset palvelut.
Kehittämisen kärjet
Sipoon kasvustrategia 2025 ja sen vaatimat toimenpiteet opetustoimessa

Kehittämistoimintaa ohjaava kärki on Sipoon kasvustrategia 2025 ja sen vaatimat toimenpiteet opetustoimessa.

”Kärjet”

1) Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö

2) Aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittäminen

3) Koulutuksen ja toiminnan arvioinnin kehittäminen / laatukriteerit

4) Turvallinen oppimisympäristö ja oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen

5) Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa

6) Toiminnallinen kaksikielisyys

7) Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen

Painopisteet

Koulujen näkökulmasta on nimettävissä viisi kehittämisen painopistettä, jotka ovat:

1 Mahdollisuus varhaiseen puuttumiseen

Opetustoimessa on tarkoitus luoda rakenteita ja systemaattisia toimintamalleja, jotka turvaavat opettajille, avustajille ja oppilashuoltohenkilöstölle mahdollisuuden havaita ja puuttua mahdollisimman pian oppimisen pulmiin. Sipoossa kehitellään jatkuvasti yhdessä mm. sosiaali- ja terveystoimen kanssa uudenlaisia malleja moniammatilliseen yhteistyöhön ongelmatilanteissa ja jo nyt on nähtävissä, että yhteistyö on tuloksellista sekä inhimillisesti että pitkällä tähtäimellä taloudellisesti.

2 Innovatiiviset ja luovat oppimisympäristöt

Tavoitteena on edellä kuvatussa tilanteessa tarjota oppilaille innovatiivisia ja luovia oppimisympäristöjä kunkin edellytysten mukaisesti suomen- ja ruotsin kielellä. Suomenkielisen Sipoonlahden yhtenäiskoulun Opintien yksikkö työskentelee fyysisesti samassa tilassa ruotsinkielisen Söderkulla skolanin kanssa. Mahdollisuuksien mukaan on esimerkiksi tarkoitus järjestää yli kieliryhmien ja vuosiluokkien oppilaiden tason ja edellytykset huomioiden osittain vuosiluokkiin sitomattomia opetusryhmiä esi- ja alkuopetukseen. Tällä turvataan yhteistyötä kielirajojen yli sekä oppilaille että henkilökunnalle ja mahdollisuus aitoon vuorovaikutukseen molempien kieliryhmien kanssa ja erityisesti vahvaan tukeen sekä suomen- että ruotsin kielellä esim. kaksikielisten perheiden lapsille.

Uutena haasteena on järjestää asianmukaisesti valmistavaa opetusta maahanmuuttajataustaisille oppilaille. Kaksikielisyyden haaste ja kaukana toisistaan olevat koulut edellyttävät opetuksen järjestämistä pääsääntöisesti oppilaiden lähikouluissa uudenlaisin keinoin ja ryhmin. Tavoitteena on, että maahanmuuttajataustainen oppilas saisi olla omassa uudessa lähiverkostossaan ikäistensä oppilaiden keskuudessa oman kodin lähellä, jotta turvataan ikätovereilta tuleva vertaistuki ja – oppiminen sekä sopeutuminen suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Tämä edellyttää joustavia opetusjärjestelyjä ja – ryhmiä.

3 Opetus- ja työmuotojen monipuolistaminen

Opetustoimella on tavoitteena turvata järjestelyt, jotka mahdollistavat monipuoliset ja nykyaikaiset työmuodot ja vuorovaikutuksellisen opetuksen. Riittävän pienet opetusryhmät ja riittävä henkilöstö – ja materiaaliresursointi mahdollistavat laadukkaan perusopetuksen ja henkilökohtaisen ohjauksen sekä yleis- että erityisopetuksen pysyvissä ja joustavissa ryhmissä.

4 Oppilaiden erilaisten lahjakkuuksien huomioiminen

Erilaisten tukitoimien tarjoaminen ja siihen liittyvät haasteet ovat olleet parin viimeisen vuoden aikana ja edelleenkin vahvasti työn alla Sipoossa. Nyt rakenteet ja mallit siltä osin ovat systemaattisen kehitystyön alla ja on aikaa ja mahdollisuutta miettiä, miten huomioidaan eri tavoin lahjakkaat oppilaat. Sipoossa on kehitteillä opetustoimeen yhteneväiset arviointi- ja laadunvalvontajärjestelmät, joiden kehittämisestä vastaa opetustoimen ohjausryhmä. Arviointi- ja laadunvalvontajärjestelmien yhtenä tavoitteena on turvata lahjakkaiden oppilaiden havaitseminen ja löytäminen opettajan tekemien havaintojen ja oppilaalta ja huoltajilta tulleen informaation lisäksi. Tarkoituksena on luoda vahvastikin eriyttävää opetusta, jossa huomioidaan oppilaiden erilaiset kiinnostuksen kohteet ja lahjakkuudet sekä akateemisella että toiminnallisella puolella ja mm. yrittäjyyskasvatuksen saralla.

5 Työskentelyrauha ja kodin ja koulun välinen yhteistyö

Oppilaiden ja koko kouluyhteisön turvallisuus, avoimuus ja luottamus lisääntyy, kun oppilaille turvataan heidän edellytystensä mukaista opetusta riittävän pienissä ryhmissä. Tämä puolestaan ennaltaehkäisee syrjäytymistä ja ongelmien syntymistä.

Kodin ja koulun yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittäminen nähdään erittäin tärkeäksi.  Tavoitteena on entistä vahvemmin huomioida lapset ja nuoret osana perhettä.  Yhteistyötä parannetaan myös kouluttamalla henkilöstöä perheiden kohtaamiseen. Sipoossa toimii koulujen vanhempainyhdistykset, joiden työtä opetustoimi pitää suuressa arvossa.

 

Voit tutustua tarkemmin oppilaan oppimisen ja hyvinvoinnin kehittämislinjauksiin ja prosesseihin Sipoon Koulutuspalveluiden sähköisessä portaalissa:

 http:/www.laadukassipoo.fi

På svenska

Viimeksi muokattu 28.11.2011 Jari Alasmäki
powered by eMedia